Maanantai ei ole viikon paskin päivä, ainakaan itselleni. Työviikko taas takana ja edessä -yleensä- ainakin pari päivää rauhallista joutenoloa. Tämäkin sunnuntai-ilta kului läheisissä merkeissä, joskaan ei aina voi sanoa että näin olisi.
R - yksi kolmesta vakiasiakkaistani - ja minä olimme sopineet että saavun hänen luokseen iltapäivällä ja poistun seuraavana aamuna, kuten kuvioomme kuuluu. R:n kanssa olemme tunteneet jo hieman yli kahdeksan kuukautta, ja toimintamme on vakiintunut sinänsä perverssillä tavalla muistuttamaan vakiintunutta pariskuntaa.
Tapasimme aikoinaan roolileikin merkeissä, hotellibaarissa. Hän oli kaupparatsu läpikulkumatkalla, ja itse olin seuraamassa lätkämatsia. Sinänsä kiehtova roolien kääntäminen, kyllä. R tahtoi selkeästi dominoida ensitapaamisellamme, ja sain kuvan että tuskin tästä pidempää suhdetta tulee, sillä hän käyttäytyi sangen tyypilliseen "yhden illan pano"-tapaan. Arvatenkin tämä oli osa hänen rooliaan.
Yllätyksekseni, jatkoimme tapaamista kuukauden päästä, ja muutaman kerran tätä tehtyämme, sain kutsun hänen luokseen sunnuntai-iltana, ja nykyään noin kaksi kertaa kuukaudessa tapaammekin lähes aina sunnuntaisin.
Hän kertoo minulle viikon kuulumisensa ja kenties laittaa ruokaa, jonka jälkeen katselemme televisiota tai saunomme. Vaikka alunperin R olikin selkeästi kontrolloivampi osapuoli, on kuitenkin aloitteen teko hiljalleen siirtynyt minulle.
Saatan kommentoida jotain televisiossa olevan naisen ulkomuodosta, joka johtaa lähes vääjäämättä seksiin. Poiketen tyypillisestä vakiasiakkaastani, R:n kanssa tapaamiset johtavat lähes poikkeuksetta aina seksiin.
Olen ansainnut elantoni paljon huonomminkin, kyllä.
